Mitä vuosittaiseen peruspesуun kuuluu asuinkiinteistössä?

Vuosittaiseen peruspesuun asuinkiinteistössä kuuluu kaikkien yhteisten tilojen perusteellinen puhdistus: porraskäytävien, saunojen, pesutuvan, kellaritilojen ja muiden yhteiskäyttötilojen pintojen, lattioiden ja kalusteiden syvä puhdistus tavallista ylläpitosiivousta vaativammin menetelmin. Peruspesu tehdään yleensä kerran tai kahdesti vuodessa, ja sen tarkoitus on palauttaa tilojen puhtaustaso sellaiseksi, jota säännöllinen siivous ei yksin pysty ylläpitämään. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä peruspesu käytännössä tarkoittaa, kenen vastuulle se kuuluu ja miten taloyhtiö voi varmistaa laadukkaan lopputuloksen.

Mitä eroa on peruspesulla ja normaalilla siivouksella?

Peruspesu ja ylläpitosiivous eroavat toisistaan sekä tavoitteeltaan, tiheydeltään että käytetyiltä menetelmiltä. Ylläpitosiivous on säännöllistä, usein viikoittaista puhtaanapitoa, joka pitää tilat siisteinä päivittäisessä käytössä. Peruspesu on harvemmin tehtävä, perusteellisempi toimenpide, joka kohentaa tilojen kuntoa syvällisemmin ja uudistaa pintojen suojaukset.

Käytännön ero näkyy selkeimmin menetelmissä. Ylläpitosiivouksessa pyyhitään pinnat, imuroidaan lattiat ja pidetään tilat edustavina. Peruspesussa käytetään erikoiskoneita ja ammattimaisia puhdistusaineita, jotka irrottavat pinttyneen lian ja vanhat suojauskerrokset. Lattioiden kohdalla tämä tarkoittaa usein koneellista pesua, jonka jälkeen pinta suojataan uudelleen vahalla tai muulla pintakäsittelyllä.

On tärkeää ymmärtää, että ilman säännöllistä peruspesua ylläpitosiivous alkaa menettää tehoaan. Kun lika ja vanhat suoja-aineet kerrostuvat pinnoille, tavallinen siivous ei enää pysty palauttamaan tiloja puhtaaksi. Peruspesu toimii siis ylläpitosiivouksen perustana, ei sen korvikkeena.

Kannattaa myös huomata, että alan käytäntö vaihtelee. Joissakin tarjouksissa ”peruspesu” tarkoittaa koneellista pesua ja vahauksen lisäystä, toisissa se sisältää myös vanhan vahan täydellisen poiston ennen uudelleenkäsittelyä. Nämä ovat käytännössä kaksi eri toimenpidettä, joiden hintaero voi olla merkittävä. Taloyhtiön hallituksen kannattaa aina tarkistaa tarjouksesta, mitä sillä tarkalleen tarkoitetaan.

Mitkä tilat kuuluvat asuinkiinteistön vuosittaiseen peruspesuun?

Asuinkiinteistön vuosittainen peruspesu kohdistuu kaikkiin yhteisiin tiloihin: porraskäytäviin, hissiin, saunaan, pesuhuoneisiin, pesutupaan, kuivaushuoneeseen, kellari- ja varastotiloihin sekä pyöräsuojiin. Nämä tilat ovat taloyhtiön kunnossapitovastuulla, joten niiden puhtaanapito kuuluu taloyhtiölle.

Porraskäytävä on taloyhtiön käyntikortti. Se on tila, jonka jokainen asukas ja vieras näkee päivittäin, ja sen siisteys vaikuttaa suoraan kiinteistön yleisilmeeseen ja asukkaiden viihtyvyyteen. Porraskäytävissä peruspesu kattaa lattioiden lisäksi seinäpinnat, ovet, käsijohteet ja postilaatikot.

Saunat ja pesutilat ovat erityistapaus, koska ne altistuvat jatkuvalle kosteudelle. Tämä luo otolliset olosuhteet kalkkisaostumille, laattasaumoihin pinttyvälle lialle ja pahimmillaan homeelle. Normaali ylläpitosiivous ei aina riitä näiden tilojen kunnon ylläpitämiseen, minkä vuoksi saunaosaston perusteellinen pesu on syytä tehdä vähintään kerran vuodessa.

Kellari- ja varastotilat sekä pyöräsuojat jäävät usein vähemmälle huomiolle, mutta niiden säännöllinen puhdistus on tärkeää kahdesta syystä: se estää pölyn kulkeutumisen asuinkerroksiin ja parantaa paloturvallisuutta. Nämä tilat kannattaa sisällyttää peruspesun piiriin, vaikka niiden käyttöaste olisi matalampi kuin porraskäytävien.

Mitä töitä peruspesu sisältää käytännössä?

Peruspesu on vaiheistettu prosessi, joka alkaa tilojen tarkastuksella ja etenee esipuhdistuksen kautta varsinaiseen koneelliseen pesuun, pintojen käsittelyyn ja lopputarkastukseen. Käytännön työ vaihtelee tilan mukaan, mutta sisältää aina enemmän kuin tavallinen siivous.

Porraskäytävien peruspesu

Porraskäytävissä peruspesu käsittää kaikkien pintojen koneellisen pesun. Lattiat pestään koneellisesti, vanhat suojauskerrokset poistetaan ja pinta käsitellään uudelleen. Portaat, käsijohteet, ovet ja seinäpinnat puhdistetaan perusteellisesti. Myös ikkunat, karmit ja ikkunalaudat kuuluvat usein peruspesun piiriin.

Lattioiden pintakäsittelyssä on tärkeää muistaa, että uutta vahaa ei koskaan levitetä suoraan vanhan päälle. Tämä koskee erityisesti täyttä vahanpoistoa vaativia kohteita. Uudisrakennuksissa perinteinen vahaus on vähentynyt, koska markkinoilla on nykyisin kestävämpiä pintamateriaaleja, kuten kivisuojauksia, jotka eivät vaadi säännöllistä vahausta.

Saunojen ja märkätilojen peruspesu

Saunoissa lauteet puhdistetaan ja tarvittaessa suojataan. Laattapinnat pestään happamilla pesuaineilla kalkin poistamiseksi, lattiakaivot desinfioidaan ja saunan seinä- sekä kattopinnat käsitellään perusteellisesti. Pesutuvissa ja kuivaushuoneissa puhdistus kohdistuu erityisesti kosteille pinnoille, joihin lika pinttyy herkimmin.

Peruspesun yhteydessä on myös luontevaa tehdä pintojen kuntoarvio. Tällöin voidaan havaita mahdolliset vauriot, kuten halkeamat laattasaumoissa tai kosteusvaurion merkit, ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ja kalliimmiksi ongelmiksi.

Kuka vastaa peruspesystä – taloyhtiö vai osakas?

Taloyhtiö vastaa yhteisten tilojen peruspesusta. Asunto-osakeyhtiölaki määrittelee, että taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat ulkopinnat, rakenteet ja yhteiset tilat. Osakas vastaa oman huoneistonsa sisätiloista. Porraskäytävät, hissi, sauna, pesutupa ja muut yhteiskäyttötilat ovat siis yksiselitteisesti taloyhtiön vastuulla.

Käytännössä siivouspalveluiden hankinta on taloyhtiön hallituksen vastuulla oleva päätös. Hallitus päättää palveluntarjoajasta ja sopimuksen sisällöstä. Isännöitsijä voi auttaa tarjouspyyntöjen laadinnassa ja kilpailutuksen käytännön järjestelyissä, mutta lopullinen päätösvalta on hallituksella.

Taloyhtiön kannattaa myös huomioida tilaajavastuulaki, joka koskee kaikkia ulkopuolisia palveluntarjoajia. Ennen sopimuksen allekirjoittamista hallituksen on varmistettava, että siivousyritys hoitaa veronsa ja eläkemaksunsa asianmukaisesti. Laiminlyönti voi johtaa merkittäviin sanktioihin taloyhtiölle.

Taloyhtiösiivous muodostaa tyypillisesti vain pienen osan taloyhtiön kokonaiskuluista. Peruspesut, kuten rappukäytävien ja saunojen perusteellinen puhdistus, vaativat ammattilaisten koneita ja osaamista, minkä vuoksi ne tilataan erikseen ylläpitosiivoussopimuksen ulkopuolelta.

Milloin vuosittainen peruspesu kannattaa teettää?

Asuinkiinteistön peruspesu kannattaa teettää kerran tai kahdesti vuodessa, ja paras ajankohta on kevät tai syksy. Keväällä peruspesu ajoitetaan talven jälkeisen hiekoitushiekan poiston yhteyteen, syksyllä taas ennen lämmityskauden alkua. Vilkkaasti käytetyt porraskäytävät hyötyvät kahdesti vuodessa tehtävästä peruspesusta.

Kevät on luontevin ajankohta monesta syystä. Talven aikana porraskäytäviin ja yhteisiin tiloihin kertyy hiekoitushiekkaa, tiesuolaa ja muuta talvilian jälkeä, joka ei lähde ylläpitosiivouksella. Samalla voidaan tehdä ikkunanpesu, jonka paras ajankohta on siitepölykauden laannuttua ja hiekoitushiekkojen kaduilta poistuttua.

Syyspesu puolestaan valmistelee tilat talvikauteen. Se on hyvä hetki puhdistaa patterit ja ilmanvaihtoventtiilit sekä varmistaa, että kosteat tilat kuten sauna ja pesutupa ovat kunnossa ennen kosteampaa vuodenaikaa. Syyspesu poistaa myös kesän aikana kertyneen siitepölyn ja hyönteisten jäljet.

Erityistilanteissa peruspesu kannattaa teettää aikataulusta riippumatta. Putkiremontin tai muun laajan remontin jälkeen on suositeltavaa tehdä perusteellinen siivous koko kiinteistöön, koska rakennustyöt levittävät pölyä ja likaa kaikkialle. Myös uuden palveluntarjoajan aloittaessa on järkevää aloittaa puhtaalta pöydältä.

Lattioiden täysi vahanpoisto ja uudelleenvahaus on oma kokonaisuutensa, joka voidaan tehdä harvemmin, noin kolmen tai viiden vuoden välein. Tämä on raskaampi ja kalliimpi toimenpide kuin tavallinen peruspesu, ja se kannattaa erottaa selkeästi vuosittaisesta peruspesusta.

Miten taloyhtiö kilpailuttaa ja valvoo peruspesun laadun?

Onnistunut kilpailutus perustuu tarkasti laadittuun tarjouspyyntöön, jossa määritellään siivottavat tilat, käytettävät menetelmät ja odotettu lopputulos. Pelkän hinnan perusteella päättäminen on yleisin virhe: halvin tarjous ei takaa parasta laatua, ja heikko siivous voi pitkässä juoksussa tulla kalliimmaksi kiinteistön kulumisen ja asukastyytymättömyyden kautta.

Kilpailutus kannattaa käynnistää hyvissä ajoin, mieluiten kolme tai neljä kuukautta ennen nykyisen sopimuksen päättymistä. Tarjouspyynnössä tulee eritellä kaikki siivottavat tilat, peruspesun sisältö tila kerrallaan sekä se, sisältääkö peruspesu myös vanhan vahan poiston vai pelkän pesun ja uuden vahauksen. Tämä yksityiskohta vaikuttaa merkittävästi sekä hintaan että lopputulokseen.

Laadun valvonta alkaa jo sopimuksesta. Siivouspalvelusopimuksessa tulee määritellä selkeästi, mitä lopputulosta odotetaan, ei vain luetella toimenpiteitä. Sopimuksessa voi viitata esimerkiksi KiinteistöRYL-ohjeistukseen, joka on alan yleisesti käytetty laadun mittari.

Käytännön laadunvalvontaan kuuluvat yhteiset tarkastuskierrokset palveluntarjoajan kanssa. Tarkastusten tiheys kannattaa sopia etukäteen, ja havaituista poikkeamista tulee voida reklamoida selkeän prosessin kautta. Taloyhtiön kannattaa nimetä yksi yhteyshenkilö, joka kommunikoi siivousyrityksen kanssa ja kerää palautetta asukkailta.

Meillä Lännen Palveluyhtiöillä siivouspalvelut suunnitellaan aina kiinteistökohtaisesti. Kartoitamme tilat, pintamateriaalit ja käyttöasteen ennen kuin laadimme siivousohjelman, jotta peruspesu osuu oikeaan aikaan ja oikeisiin tiloihin. Haluatko kuulla, miten voisimme helpottaa taloyhtiönne arkea? Ota yhteyttä ja pyydä tarjous, yksi puhelu riittää.