Mitä rakennuspölystä aiheutuu jos siivous laiminlyödään?
Rakennuspölyn laiminlyöty siivous aiheuttaa sekä välittömiä että pitkäaikaisia haittoja: pöly leviää koko kiinteistöön, heikentää sisäilman laatua ja voi vahingoittaa rakenteita vuosiksi eteenpäin. Ongelma koskee erityisesti taloyhtiöitä, joissa putki- tai julkisivuremontti tuottaa suuria pölymääriä yhteisiin tiloihin ja asuntoihin. Alla käymme läpi, minne pöly päätyy, mitä siitä seuraa ja kenen vastuulla siivous on.
Mihin rakennuspöly leviää jos sitä ei siivota?
Rakennuspöly ei jää remonttikohteeseen, vaan leviää nopeasti kaikkialle: seinä- ja lattiapinnoille, irtaimistoon, ilmanvaihtokanaviin ja naapuriasuntoihin. Hienojakoinen kipsi- tai betonipöly on niin kevyttä, että se pysyy ilmassa pitkään ja kulkeutuu ilmavirtojen mukana kauas syntypisteestään.
Leviäminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä, kun kylpyhuone on purettu betonirunkoon asti ja käytävään johtava ovi on jäänyt auki, pöly voi kattaa kaikki asunnon pinnat muutamassa tunnissa. Kerrostaloissa tilanne on erityisen haastava, koska ilmanvaihto voi kuljettaa pölyn myös naapuriasuntoihin.
Ilmanvaihtokanavat ovat erityinen riskikohta. Kanaviin varastoitunut rakennuspöly ei poistu itsestään, vaan vapautuu vähitellen asuintiloihin vuosikymmenten kuluessa. Tämä tarkoittaa, että kerran laiminlyöty siivous voi heikentää sisäilmaa vielä kauan remontin päätyttyä. Siksi ilmanvaihtojärjestelmä tulee aina suojata pölyävien töiden ajaksi ja puhdistaa huolellisesti ennen käyttöönottoa.
Mitä terveyshaittoja rakennuspöly aiheuttaa asukkaille?
Rakennuspöly aiheuttaa asukkaille sekä välittömiä että pitkäaikaisia terveyshaittoja. Lyhyellä aikavälillä tyypillisiä oireita ovat silmien ja hengitysteiden ärsytys, yskä, päänsärky ja pahoinvointi. Pitkäaikaisessa altistuksessa riskit ovat vakavampia: betonipölyn sisältämä kvartsi on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi.
Erityisen haitallista on alveolijakeinen kiteinen piidioksidi eli kvartsi, jota esiintyy betonissa, tiilissä ja laastissa. Pitkäaikainen kvartsipölylle altistuminen voi johtaa silikoosiin eli kivipölykeuhkosairauteen, joka on parantumaton. Sama altistus on yhdistetty myös keuhkosyöpään, keuhkoahtaumatautiin ja munuaissairauksiin.
Hankalaa on, että oireet kehittyvät hitaasti. Vakavat sairaudet voivat ilmetä vasta kymmeniä vuosia altistumisen jälkeen, jolloin yhteyttä rakennuspölyyn ei enää osata epäillä. Tämä tekee rakennusaikaisesta pölynhallinnasta ja perusteellisesta siivouksesta erityisen tärkeää myös asukkaiden kannalta, vaikka he eivät itse olisi remonttityömaalla.
Miten rakennuspöly vahingoittaa kiinteistöä ja sen rakenteita?
Rakennuspöly vahingoittaa kiinteistöä monella tavalla: se heikentää ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa, luo kasvualustan homeelle ja huonontaa pinnoitteiden tarttuvuutta. Nämä vauriot eivät aina näy heti, mutta voivat johtaa merkittäviin korjaustarpeisiin pitkässä juoksussa.
Ilmanvaihtokanaviin kertynyt pöly on yksi vakavimmista seurauksista. Likaiset kanavat heikentävät ilmanvaihdon toimivuutta niin, ettei ilma vaihdu riittävästi. Riittämätön korvausilma puolestaan luo olosuhteet, joissa kosteus ei pääse poistumaan, mikä altistaa rakenteet kosteusvaurioille ja homekasvustolle.
Myös pinnoitteet kärsivät. Jos pöly jää pinnoille ennen maalaus- tai pinnoitustöitä, maalit ja liimat eivät tartu kunnolla. Tulos on pinnoite, joka irtoaa ennenaikaisesti ja vaatii uusimista. Pöly toimii lisäksi kosteuden kanssa homeelle otollisena kasvualustana: puupinnoille, nurkkiin ja alakattorakenteisiin kertynyt pölylika yhdistettynä pieneenkin kosteusrasitukseen voi käynnistää homekasvun, jonka korjaaminen on kallista.
Kuka vastaa rakennuspölyn siivouksesta taloyhtiössä?
Remontin aikaisesta pölynhallinnasta ja työmaa-alueen siivouksesta vastaa pääsääntöisesti urakoitsija. Taloyhtiön vastuulle kuuluu varmistaa, että urakkasopimuksessa on sovittu pölynhallinnasta selkeästi, ja seurata, että urakoitsija noudattaa sopimusta.
Käytännön vastuunjako menee näin:
- Urakoitsija vastaa työmaa-aikaisesta pölynhallinnasta, rakennusjätteiden poistosta ja siitä, ettei pöly leviä työalueen ulkopuolelle. YSE 1998 -ehtojen mukaan urakoitsija vastaa myös kolmansille osapuolille, kuten naapuriasuntojen asukkaille, aiheutuneista vahingoista.
- Taloyhtiö vastaa kiinteistön yhteisten tilojen ja ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta. Ilmanvaihtokanavien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle, ja tarve tulisi arvioida noin kymmenen vuoden välein.
- Osakas vastaa oman huoneistonsa pintamateriaaleista asunto-osakeyhtiölain mukaisesti.
Taloyhtiön hallituksen kannattaa jo tarjouspyyntövaiheessa edellyttää urakoitsijalta selkeää pölynhallintasuunnitelmaa. Hyvä urakoitsija huomioi pölyntorjunnan ja asukastiedotuksen jo ennen töiden alkua, mikä vähentää merkittävästi reklamaatioita ja asukasvalituksia remontin aikana.
Milloin rakennuspölyn siivous pitää tehdä ja missä järjestyksessä?
Rakennussiivous tulee aloittaa heti rakennustöiden käynnistyessä, ei vasta lopussa. Ammattimainen rakennussiivous etenee neljässä vaiheessa: karkeapuhdistus, välivaihesiivous, loppusiivous ja tarkistussiivous. Jokainen vaihe palvelee eri tarkoitusta eikä korvaa toisiaan.
Vaiheet käytännössä:
- Karkeapuhdistus tehdään rakennusvaiheen aikana säännöllisesti. Sen tarkoitus on estää pölyn kasautuminen ja leviäminen. Laiminlyöty karkeapuhdistus on kriittisin yksittäinen virhe sisäilman kannalta.
- Välivaihesiivous suoritetaan ennen uutta rakennusvaihetta, erityisesti ennen maalaus- tai pinnoitustöitä. Puhtaat pinnat takaavat, että maalit ja liimat tarttuvat kunnolla.
- Loppusiivous ensimmäinen vaihe tehdään ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintakoetta. Kaikki pinnat, mukaan lukien alakattojen ylärakenteet, puhdistetaan huolellisesti, jotta pöly ei kulkeudu ilmanvaihtokanaviin.
- Loppusiivous toinen vaihe suoritetaan toimintakokeiden jälkeen. Kaikki pinnoille laskeutunut pöly poistetaan nihkeä- tai kosteapyyhkimällä, minkä jälkeen tilat ovat valmiit käyttöönottoa varten.
P1-puhtausluokituksessa tavoitteena on, että tasopinnoilla on loppusiivouksen toisen vaiheen jälkeen enintään yhden prosentin pölykertymä. Tämä taso edellyttää ammattilaiskalustoa ja oikeaa järjestystä, ei pelkästään huolellisuutta.
Mitä ammattimainen rakennussiivous sisältää verrattuna tavalliseen siivoukseen?
Ammattimainen rakennussiivous eroaa tavallisesta siivouksesta välineiden, menetelmien ja osaamisen suhteen. Rakennuspölyn poistaminen vaatii HEPA-suodattimilla varustettuja teollisuusimureita, alipaineistusta, osastointia ja tarkkaa työskentelyjärjestystä. Tavallinen kotitalousimuri puhaltaa pienhiukkaset takaisin huoneilmaan sen sijaan, että poistaisi ne.
Konkreettisia eroja ovat muun muassa:
- HEPA-suodattimet nappaavat pienimmätkin pölyhiukkaset ja allergeenit, joita tavalliset imurit eivät pidätä
- Pinnat käsitellään aina ylhäältä alas, jotta laskeutuva pöly ei liasta jo puhdistettuja pintoja
- Näkymättömät pinnat, kuten alakattojen ylärakenteet ja ilmanvaihtokomponentit, puhdistetaan ennen toimintakokeita
- Puhtaustaso voidaan todentaa teippimittauksin, ei pelkästään silmämääräisesti
- Betonipölyn, laastiroiskeiden ja maalitahrojen poistaminen vaatii alan erikoisaineita ja oikeita menetelmiä
Ammattilaisilla on myös ymmärrys siitä, missä järjestyksessä tiloja ja pintoja tulee puhdistaa, jotta pölyä ei levitetä siivouksen yhteydessä. Tämä järjestysosaaminen on yhtä tärkeää kuin oikeat välineet. Esimerkiksi 150 neliön kohteen perusteellinen loppusiivous vie ammattilaistiimiltä helposti yhden tai kaksi kokonaista työpäivää, mikä kertoo työn vaativuudesta.
Taloyhtiön hallituksen ei kannata jättää rakennussiivousta urakoitsijan harkinnan varaan ilman selkeää sopimusta. Tampereella ja koko Pirkanmaalla toimiva Lännen Siivouspalvelut toteuttaa vaativat remonttisiivoukset ammattikalustolla ja oikeilla menetelmillä, niin että tilat ovat aidosti käyttövalmiit remontin päätyttyä. Haluatko varmistaa, että taloyhtiönne seuraava remontti päättyy puhtaisiin tiloihin? Ota yhteyttä, yksi puhelu riittää.