Kuinka usein asuinkiinteistön peruspesu tulisi suorittaa?

Asuinkiinteistön peruspesu tulisi suorittaa pääsääntöisesti kerran tai kahdesti vuodessa. Vilkkaasti liikennöidyt porraskäytävät ja yhteiset tilat hyötyvät kahdesta peruspesukerrasta, kun taas vähemmän käytetyt tilat selviävät yhdellä vuosittaisella peruspesulla. Tarkka tarve riippuu kiinteistön koosta, käyttöasteesta ja ylläpitosiivouksen tasosta. Seuraavissa luvuissa käymme läpi, mitä peruspesu sisältää, miten eri tilojen pesutarve vaihtelee ja kuka taloyhtiössä vastaa pesujen tilaamisesta.

Mitä asuinkiinteistön peruspesuun kuuluu?

Asuinkiinteistön peruspesu on ylläpitosiivouksesta erillinen, perusteellinen puhdistus, jossa käsitellään kaikki pinnat ja tilat myös vaikeapääsyisistä kohdista lähtien. Tavoitteena on palauttaa kiinteistön alkuperäinen puhtaustaso poistamalla pinttynyt lika, vanhat suojauskerrokset ja kertyneet pesuaineet. Peruspesuun kuuluu oleellisesti myös lattioiden uudelleenvahaaminen koneellisesti.

Käytännössä peruspesu tarkoittaa porraskäytävissä muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Lattioiden koneellinen pesu ja vanhojen vahojen poisto
• Lattioiden uudelleenvahaaminen suojapinnalla
• Yläpölyjen pyyhkiminen kattorakenteista ja valaisimista
• Seinien, ovien ja kiintokalusteiden puhdistus
• Ikkunoiden pesu
• Ilmanvaihtoventtiilien ja -kanavien suuaukkojen puhdistus

Peruspesu eroaa ratkaisevasti tavallisesta ylläpitosiivouksesta siinä, että se ulottuu paikkoihin, joihin säännöllinen siivous ei yllä. Yläpölyillä on merkittävä vaikutus sisäilman laatuun ja jopa paloturvallisuuteen, vaikka ne eivät silmällä katsottuna näy. Taloyhtiöissä suurin rasitus kohdistuu porraskäytävien lisäksi saunatiloihin ja pesutupiin, joissa perusteellinen sauna- ja pesutupapesu on hygienian kannalta erityisen tärkeä. Ammattikäyttöön tarkoitetut kemikaalit ja mekaaninen pesu ovat välttämättömiä, jotta laattasaumoihin kertynyt orgaaninen aines ja kalkki irtoavat kunnolla.

Kuinka usein eri alueet tulisi peruspestä?

Taloyhtiön yleisten tilojen peruspesu kannattaa tehdä kerran tai kahdesti vuodessa. Vilkkaasti liikennöidyt porraskäytävät, erityisesti suurissa kerrostaloissa, hyötyvät puolen vuoden välein tehtävästä peruspesusta. Vähemmän käytetyt tilat, kuten kellarikerrokset tai tekniset tilat, selviävät useimmiten kerran vuodessa tehtävällä pesulla.

Käytännön ohjeena voi pitää seuraavaa jakoa:

• Porraskäytävät, pienet kerrostalot: kerran vuodessa
• Porraskäytävät, suuret kerrostalot: kahdesti vuodessa
• Saunatilat ja pesutuvat: kerran tai kahdesti vuodessa hygieniatason mukaan
• Kellari- ja tekniset tilat: kerran vuodessa tai tarpeen mukaan
• Ikkunat: kahdesta neljään kertaan vuodessa

Peruspesujen ajoittaminen kevääseen ja syksyyn on luontevaa, koska ne nivoutuvat taloyhtiön laajempaan vuosihuoltorytmiin. Keväällä korjataan talven aiheuttama rasitus, syksyllä valmistaudutaan tulevaan talvikauteen. Jos edellisestä peruspesusta on kulunut yli vuosi, lattia on todennäköisesti jo suojaamattomassa tilassa, mikä kiihdyttää pintojen kulumista.

Mitkä tekijät vaikuttavat peruspesuvälin tarpeeseen?

Peruspesuvälin tarpeeseen vaikuttavat eniten kiinteistön käyttäjämäärä, liikennemäärä ja ylläpitosiivouksen laatu. Mitä enemmän ihmisiä kulkee päivittäin yhteisten tilojen läpi, sitä nopeammin pinnat kuluvat ja lika pinttyy. Laadukas säännöllinen ylläpitosiivous voi merkittävästi pidentää peruspesujen väliä.

Tamperelainen talvi asettaa omat vaatimuksensa. Hiekoitushiekka, tiesuola ja kosteus kuormittavat lattioita talvikuukausina erityisen raskaasti, minkä vuoksi kevätperuspesu on monessa taloyhtiössä käytännössä pakollinen. Ulkoa sisälle kulkeutuva lika on myös mittavaa: jalkineiden mukana siirtyy arviolta valtaosa kaikesta sisätiloihin päätyvästä liasta, ja se kuluttaa lattianpintoja nopeasti ilman riittävää suojavahausta.

Muita keskeisiä tekijöitä ovat:

• Tilan pintamateriaalit ja niiden kulutuksenkestävyys
• Kiinteistön ikä ja pinnoitteiden kunto
• Sijainti: vilkkaiden katujen varrella olevat kiinteistöt likaantuvat nopeammin
• Mahdolliset remontit tai muuttoliike, joka lisää tilojen rasitusta

Säästöjen näkökulmasta säännöllinen peruspesu on selvästi edullisempaa kuin harva mutta sitä vaativampi kunnostus. Kun pinnat pidetään suojattuina, niiden käyttöikä pitenee ja kalliilta uusimisilta vältytään.

Milloin peruspesu on tehtävä heti, vaikka aikataulu ei sitä vaatisi?

Peruspesu on tehtävä välittömästi, kun lattiat ovat harmaantuneet tai naarmuuntuneet, tiloissa esiintyy hajuhaittoja tavallisen siivouksen jälkeen tai pinnat tuntuvat tahmeilta pian siivouksen jälkeen. Nämä ovat selkeitä merkkejä siitä, että ylläpitosiivous ei enää riitä, vaan tarvitaan perusteellinen käsittely.

Erityisiä tilanteita, joissa peruspesu ei voi odottaa, ovat:

• Remontin jälkeen: rakennuspöly leviää kaikkialle, eikä sitä saa pois ilman perusteellista pesua
• Muuton yhteydessä: tilat on luovutettava seuraavalle asukkaalle siistissä kunnossa
• Vahinkotilanteen jälkeen: esimerkiksi vesivuoto tai muu vaurio edellyttää välitöntä puhdistusta
• Turvallisuusriskin ilmetessä: kuluneet ja likaiset lattiat voivat olla liukkaita porraskäytävissä, joissa liikkuu kaikenikäisiä asukkaita

Yksi käytännöllinen testi: jos ylläpitosiivouksen jälkeen lattia näyttää edelleen himmeältä tai harmahtavalta, ongelma ei ole siivouksen laadussa. Se on merkki siitä, että vahapinta on kulunut loppuun ja peruspesu on tarpeen. Tämä tunnistetaan helposti, mutta peruspesun tarve jää taloyhtiöissä usein liian myöhään huomatuksi, mikä johtaa kalliimpaan lopputulokseen.

Kuka vastaa peruspesujen tilaamisesta taloyhtiössä?

Taloyhtiön hallitus vastaa yhteisten tilojen, kuten porraskäytävien, saunan ja pesutuvan, kunnossapidosta ja siisteydestä. Tämä perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, jonka mukaan ulkopinnat ja rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Peruspesujen tilaaminen on siten hallituksen tehtävä, jonka se useimmiten hoitaa isännöitsijän kautta.

Käytännössä vastuut jakautuvat näin:

• Hallitus päättää palveluntarjoajien valinnasta ja hyväksyy sopimukset
• Isännöitsijä kilpailuttaa urakoitsijat, valvoo töitä ja informoi hallitusta kunnossapitotarpeista
• Huoltoyhtiö vastaa käytännön kiinteistönhoidosta ja puhtaanapidosta sovitun mukaisesti

Siivouspalveluiden kilpailutus kannattaa käynnistää hyvissä ajoin, vähintään muutama kuukausi ennen nykyisen sopimuksen päättymistä. Näin varmistetaan, että taloyhtiö saa parhaan mahdollisen hinta-laatusuhteen eikä joudu tekemään päätöksiä kiireessä. Kun peruspesu sisällytetään selkeästi siivouspalvelusopimukseen, hallituksen ei tarvitse erikseen muistella tai tilata sitä vuosittain, vaan se hoituu osana sovittua huolto-ohjelmaa.

Miten peruspesujen kustannukset kannattaa budjetoida taloyhtiössä?

Peruspesujen kustannukset budjetoidaan taloyhtiön vuosittaiseen hoitobudjettiin osana kiinteistön ylläpito- ja siivouskuluja. Isännöitsijä laatii budjettiluonnoksen edellisen vuoden tilinpäätöksen ja tulevan kunnossapitotarpeen pohjalta, ja hallitus vastaa sen oikeellisuudesta. Peruspesu on ennakoitava kulu, joka on helppo sisällyttää budjettiin, kun pesutiheys on etukäteen määritelty.

Kustannusten hallinnassa auttavat seuraavat käytännöt:

• Kirjaa peruspesujen ajankohdat ja hinnat kiinteistön huoltokirjaan
• Sisällytä peruspesu siivouspalvelusopimukseen selkeänä erillisenä kohtana
• Ajoita pesut vähäliikenteisiin aikoihin, kuten arkipäiviin, jolloin työ sujuu nopeammin
• Pidä yllä puskurirahastoa yllättäviä tarpeita varten

Säännöllisesti tehtynä peruspesu on selvästi edullisempaa kuin harvoin tehtävä mutta työmäärältään paljon suurempi kunnostus. Ennakoiva lähestymistapa maksaa itsensä takaisin: kun pintamateriaalit pysyvät suojattuina, niiden käyttöikä pitenee ja taloyhtiö välttää kalliit uusimisremontit. Pitkässä juoksussa suunnitelmallinen kiinteistönpito on aina edullisempaa kuin korjaava toiminta.

Meiltä Lännen Palveluyhtiöiltä saat kiinteistökohtaisesti mitoitetun siivouspalvelun, johon peruspesu sisältyy selkeästi sovittuna osana. Haluatko kuulla, miten räätälöisimme teidän taloyhtiöllenne sopivan siivousohjelman? Ota yhteyttä, yksi puhelu riittää.